Karhulan Moottorikerho

Kaikkea kivaa kaksipyöräisillä maantiellä, maastossa ja radalla.

Motocross

Motocross

Näyttävä ja vauhdikas laji kaiken ikäsisille harrastajille

Katso lisää

Matkapyörät

Matkapyörät

Matkapyörät ovat KarMK:n suurin jaos, tule joukkoomme!

Katso lisää

Ratalajit

Ratalajit

KarMK tarjoaa hienot harrastusmahdollisuudet eri ratalajeihin

Katso lisää

Enduro

Enduro

Aktiivista toimintaa ympäri vuoden, tervetuloa mukaan!

Katso lisää


Ajankohtaista

Matkamotoristien ajokauden päättäjäiset perjantaina 3.11.2023 klo 18.00 Ravintola Sino’s, Kapteeninkatu 14, Kotka.
Syksyn, talven ja kevään 2024 olutillat tallilla klo 18 alkaen perinteisin menoin: Olutilta la 14.10 Ajokauden päättäjäiset pe 3.11. (ravintola Sinos/talli) Pikkujoulut 2.12. Olutilta la 6.1.24...
Yhteisajeluiden elvyttämiseksi on perustettu WhatsApp-ryhmä. Mikäli haluat liittyä ryhmään laita viesti numeroon 0440 719 607. Turvallista ajokautta! - Kari

Olemme Facebookissa

1960-luvulta tähän päivään

Karhulan Moottorikerhon historian kulmakiviä

  • 1969

    Toimintaa mopopojille
    Kotkan linja-autoaseman vieressä toimi 1960-luvulla Parikan Shellinä tunnettu huoltoasema. Siellä oli töissä Seppo Andersen-niminen mies, innokas Autoliiton aktiivi.
    -Siellä niitä mopopoikia kävi pyörimässä ja ajattelin, että jotain toimintaa niille täytyy järjestää. Niinpä ehdotin Autoliiton Kotkan osaston johtokunnalle, että eiköhän perusteta nuorisojaosto, Seppo muistelee. Ja toimintaa myös pian tuli: taitoajoa, trialia, suunnistusta sekä mopoille että moottoripyörille.
    -Pojille hommattiin myös kilpailunumerot, jotka saatiin muuten Kotkan poliisilaitokselta. Ne olivat poliisien hiihtokilpailunumeroita. Pojille ei sitä kyllä kerrottu. Mopo- ja mp-kisat kokosivat pian melkoisen joukon Kotkan seudun nuoria. Etelä-Suomi-lehti julkaisi vuonna 1969 Puistolan kallioilla pidetystä kisasta ison jutun tulosluetteloineen. Sieltäpä löytyy monta yhä vieläkin kerhomme jäsenrekisterissä olevaa nimeä: esimerkkeinä Jarmo Hintsanen, Heikki Savonen, Kari Savolainen, Jukka Salomaa. Välillä kiihdytettiin kilpaa Jylpyn vesitornille johtavalla tiellä ja alas tultiin trial-tyyliin kiviä ja kantoja kierrellen. Se, että näiden kisojen tuloksena alkoi itää ajatus moottorikerhosta, näkyy Autoliiton keltaisesta paidasta, jollaiset Seppo hommasi. Etualla on Autoliiton logo, mutta selkäpuolelle onkin jo painettu sana ”Moottorikerho” komean kaksipyöräisen kanssa.
    Seppo järjesti myös illanviettoja , joissa katseltiin mm. mp-kisafilmejä. Kokouspaikkana oli Kymen Motellin ohella myös Autotuonnin kahvio Jylpyllä. Siis mitä ilmeisintä kerhotoimintaa, vaikka KarMK:n syntymiseen kuluikin vielä useampi vuosi.
  • 1972

    Keulat kohti Suomenniemeä
    1970-luvun alussa pääsi vuoden mopolla ajettuaan hyppäämään suoraan isonkin moottoripyörän sarviin. Ja pyöriähän alkoi Kotkan kaduilla rullata 1970-luvun alkupuolella aina vain enemmän.
    Nyt jo edesmennyt Pekka Riepäs hankki Tuutti-Hondan ensimmäisten joukossa. Pian tuli tavaksi kokoontua vinoparkkina tunnetulla pysäköintipaikalla Kotkan keskustassa. Aikalaisraporttien mukaan paikalle kurvasi hyvinkin yli 40 pyörää. Ja sininen kaksitahtiöljyn savu oli sankka, kun koko joukko päräytti laitteet käyntiin ja suuntasi vaikkapa Pyhtää Motellille kahville.
    Pyörät paranivat ja porukka alkoi katsella vähän kauempana olevia kohteita. Sellaiseksi valikoitui Suomenniemellä sijainnut leirintäalue. Sauna laitettiin kuumaksi ja asiaankuuluvat virvokkeet kylmäksi.
    Sunnuntaina ennen kotimatkaa käytiin vielä Mikkelin torilla esittelemässä pyöriä Savon väelle. Pekka Parikka muisteli kertoneensa kesällä 1972 vinoparkkiin kokoontuneelle porukalle, että Turun lähellä järjestetään Saaristoajo-niminen kokoontuminen. Siitä lähtivät yhä tänään voimissaan olevat kokoontumisajoreissut. Toki yksi Kotkan seudun motoristeja houkutellut tapahtuma oli Imatran Ajot. -Siellä kävivät kaikki, Pekan velimies Antti Parikka muisteli.
  • 1973

    Autourheilijat lähtivät, motoristit tulivat
    Syksyllä 1973 Pekka Parikan kotona soi puhelin. Toisessa päässä oli Jarmo Vesa, innokas autourheilu- ja mp-mies. Jarmo kertoi, että Pyhtäällä toimii Pyhtään Moottorikerho-niminen yhdistys, josta autourheilun harrastajat olivat kuitenkin ns. nostaneet kytkintä. He halusivat perustaa Kotkaan oman kerhon, jonka tänään tunnemme Kotkan Urheiluautoilijat- nimellä. Pyhtään Moottorikerhon jäsen Jarmo kehotti Pekkaa kasaamaan moottoripyöräilijöistä porukan ja tulemaan Pyhtään Motellille kokoukseen. Ja väkeähän saatiin kasaan niin paljon, että tuolit olivat loppua kättelyssä.
    Ja niin kävi, että lähes vailla jäseniä haudan partaalla käväissyt Pyhtään Moottorikerho heräsi vankkaan eloon pääosin Kotka-Karhula alueelta olleiden motoristien otettua komennon yhdistyksessä.
    Puheenjohtajan nuijaa alkoi heiluttaa Jarmo Vesa ja sihteerin hommat otti hoitaakseen Pekka Parikka. Pyhtään Moottorikerhon nimellä toimittiin tammikuuhun 1975 saakka. Tuolloin järjestettiin karhulalaisen Baari-Mocan tiloissa kokous, jossa päätettiin muuttaa kerhon nimi Karhulan Moottorikerhoksi.
    Kokouspöytäkirjassa todetaan perusteluina nimenmuutokselle jäsenistön kotipaikkajakauman olevan Karhula- ja Kotka -voittoinen.
    Lisäksi tuotiin esiin kauppalan tarjoamat avustukset ja laitteistot.
  • 1975

    Karhulan Moottorikerhon esivaiheita olivat mopojen taitoajot, retket kokoontumisajoihin ja Pyhtään Moottorikerho.
    Karhulan Moottorikerhon syntysanat lausuttiin 1975. Tarkalleen 20. tammikuuta 1975 järjestettiin karhulalaisen Baari-Mocan tiloissa kokous, jossa päätettiin muuttaa Pyhtään Moottorikerhon nimi Karhulan Moottorikerhoksi. Mikä sitten oli tämä KarMK:n ”esivaihe” Kotkan naapurikunnassa?
    Pyhtäälle oli 1960-luvun lopulla perustettu Pertti Pörsti-nimisen miehen toimesta Pyhtään Moottorikerho-niminen yhdistys. Paikallista motellia pyörittänyt Pörsti oli innokas moottorimies. Hän oli huomannut, että Pyhtäällä, sen paremmin kuin Kotkasssakaan ei tuohon aikaan ollut toimivaa, pelkästään moottoriurheilijoille tarkoitettua rekisteröityö kerhoa. Mutta jo ennen Pyhtään Moottorikerhoa oli Kotkan puolella virinnyt järjestäytynyttä toimintaa kaksipyöräisille.
    Oma kokoontumisajo haluttiin jo 1975
    Jo samana vuonna eli 1975 päätti tuore kerho järjestä kokoontumisajon. Paikaksi saatiin sitkeiden neuvotteluiden jälkeen Kotkan kaupungin omistama leirikeskus Lintukoto Pyhällössä Turkian kylässä. Lintukoto on vahvasti hengissä edelleen.
    Vuonna 1976 esiteltiin kerhomme toimintaa Etelä-Suomi-lehdessä melkein sivun kokoisessa jutussa. Kuvassa Pekka Parikan kotisohvalla istuivat Pekan lisäksi velimies Antti, Olli Turkia, Jukka Känkänen ja puheenjohtaja Jarmo Vesa. Toimittaja Kai Holm-Pedersenin asiantuntevasti tekemässä jutussa kosketeltiin kerhotoiminnan lisäksi myös pyörien verotusta, ajoturvallisuutta ja suurten pyörien tuohan aikaan kovasti tapetilla ollutta, väitettyä vaarallisuutta. Kerhon jäsenistön keski-iäksi muuten mainittiin 21 vuotta. Karhulassa sijaitsee yhä Viirinkallion Korsu-niminen tilausravintola. Tuon legendaarisen nimen ovat kuulleet kaikki ns. liikenteessä 1970-luvulla olleet. Kerhon korsussa järjestämillä iltamilla oli niin kova vetovoima, että Karhulan ravintolat alkoivat korsuiltojen aikaan ammottaa tyhjyyttään.
    
Näytösajo aiheutti liikennekaaoksen
    Ensimmäiset maininnat siitä, että Kotkaan halutaan moottoriurheilukeskus, löytyvät kerhomme pöytäkirjastoista vuodelta 1975. Tarvetta oli ennen muuta speedway-radalle. Olli Turkia ja muutamat muut kerholaiset olivat näet harrastaneeet speedwaytä jo 1970-luvun alkupuolelta. Harjoittelupaikkana oli mm. Väkinäisten kenttä Kyminlinnassa. Ratahankkeen vauhdittamiseksi kerho päätti järjestää speedway-näytöksen. Jarmo Vesa oli saanut vihiä, että Karhulan keskuskentän pintamateriaali aiottiin uusia. Lupa näytösajoon irtosi helposti. Etelä-Suomi-lehti teki näytöksestä pienen etukäteisjutun, jonka seuraukset olivat järisyttävät: keskuskentälle ahtautui yli 4.000 ihmistä. Liikenne Helilän ympyrässä jumiutui täysin. Poliisi joutui lähtemään vilkut päällä liikenteenohjaushommiin. Näytökseen oli kutsuttu myös Kotkan kaupungin liikuntajohtaja Kalevi Pärnänen ja sen aikainen urheilulautakunta. Ilmeisesti näytösajo vakuutti päättäjät, koska moottoriurheilukeskushanke alkoi edetä.
  • 1980

    Moottoriurheilukeskus liikkeelle vuonna 1980
    Ensimmäinen määrärahaesitys keskuksen suunnittelusta koetettiin saada kaupungin budjettiin vuoden 1979 syksyllä. Helppoa ei pään avaaminen kuitenkaan ollut. Monien tiukkojen palaverien jälkeen mu-keskuksen ensimmäinen suunnittelumääräraha saatiin kuitenkin kaupungin vuoden 1980 budjettiin. Hanke lähti rullamaan mukavasti, mutta vielä riitti vääntöä. Kaupunki halusi tehdä rakenteet omana työnään. Kovan taistelun jälkeen saatiin kuitenkin sovittua, että asiasta järjestetään tarjouskilpailu – ilmeisesti ensimmäistä kertaa kaupungin urheilupaikkoja rakennettaessa. Kun speedway-rata oli saatu kuntoon ja ensimmäiset kisat ajettua, kohdistettiin tähtäin 1980-luvun lopulla motocross-radan rakentamisen.
    Homman vetäjäksi saatiin Tapio Rainio, nimeä ja meriittiä saavuttanut moottoriurheilumies. Tapsan asiantuntemuksella radasta tuli erinomainen. Ainoa miinus oli hankala, kivinen maaperä. Mutta aikakirjat kertovat, että mahdollisuuksia radan sijoittamiseen muualle ei ollut. Kaupunki oli maakaupoilla saanut haltuunsa juuri nykyisen crossiradan alueen ja vaihtoehdot olivat: joko tuohon tai sitten ei mihinkään!
    
Mu-keskuksen sijainti erinomainen
    Mu-keskuksella on täysin keskeinen merkitys kerhon jäsenmäärän ja lajivalikoimien kasvamisessa. On jopa väitetty, että Karhulan Moottorikerhoa ei olisi, jos keskusta ei olisi aikoinaan saatu alulle. Tänä päivänä vastaavan keskuksen synnyttäminen olisi todella vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Ainakaan 15 kilometrin päähän kaupungin keskustasta se ei nousisi.
    Sekä speedway- että motocross-rata näkyivät nopeasti myös kilpailumenestyksessä. Ratalajien puolella kerhon plakkarissa on mm. joukkueiden SM , henkilökohtainen SM ja ruohoradan SM, viimeksi mainittu Olli Turkian tuomana. Motocrossissa kerhomme kuskit ovat sijoittuneet aivan terävimpään kärkeen kauden pisteitä yhteenlaskettaessa. Joka on sattunut näkemään vaikkapa Juho-Pekko Rommin tai Antti Metsolan pokaalihyllyt, tietää mistä puhutaan.
    Kerhomme järjesti 1980-luvun lopulla ensimmäisen Kotka-Enduro-kisan, joka nousi nopeasti rupulikumikuskien suosioon. Useana keväänä lähes 200 kilpailijaa kerännyt Kotka-Enduro oli Suomen suurin kansallinen endurokilpailu heti Päijänne-ajon jälkeen. Kerhomme liiveissä ajaneet kuskit ovat napsineet jopa enduron MM-pisteitä Suomen osakilpailusta.
    Vuonna 2011 Kotkan ja lähiseutujen alueella ajettiin Six Days-endurokisa eli kuusipäiväinen joukkueiden MM-ottelu. KarMK oli vahvasti mukana ksian järjestelyissä.
  • 1990

    Esteri pilasi MM-kisan televisiolähetyksen
    Ensimmäinen todella kansainvälinen Kotkassa järjestetty moottoripyöräkilpailu näki päivänvalon vuonna keväällä 1990. Speedwayn MM-karsintojen neljännesfinaalin tosin yritti pilata vanha vihollinen Esteri, joka antoi kisa-aamuna tulla vettä häkellyttävällä voimalla. Kisa oli siirrettävä maanantaille ja kaikki sujui upeasti. Sunnuntaiksi paikalle saapunut Juha Jokinen ja Ylen urheilukamerat tosin jouduttiin pakkaamaan kaatosateessa autoon. Suora tv-lähetys peruttiin ja samalla kaatui kisan talous. Pankkilainaa otettiin ja Motosanomia tehtiin urakalla, mutta lopulta selvittiin.
    Viime vuodet speedwayrata on nukkunut Ruususen unta. Tiukentuneet määräykset mm. radan laidoista eivät ole mahdollistaneet kisojen järjestämistä. Radalla on kuitenkin tapahtunut koko ajan, tarvikkeita on hankittu. Nyt laita on korjattu osittain Sepra-kehitysrahalla.
    Motocrossista on viime vuosina tullut kerhon tukijalka, etenkin junioritoiminnasta puhuttaessa. Kiertäväthän omalla radallaan jo viisivuotiaat. Kotkan radalla on järjestetty useita hienoja kisoja.
  • 2000-luku

    Supermotoa, roadracingia ja matkamotorismia 

    Viime aikojen tuoreita aluevaltauksia ovat supermoto, ja road-racing. Kalle Toronen on voittanut jo useamman Suomen mestaruuden supermotossa, samoin Timo Lehto nelipyöräisten ATV-pyörien puolella. KarMK:n lisenssillä uransa aloittanut Peetu Paavilainen saavutti jo 12-vuotiaana road racingin Euroopan mestaruuden.
    RR:stähän kerholla on myös hienoja näyttöjä aikaisemmilta vuosikymmeniltä: Jari Niemelän vauhdikkaat ajolinjat monet muistavat vieläkin. Teijo Salminen, Jouni Snellman, Juha Koivula ja Jyrki Tobiansson ajoivat 1980-luvun lopulla monia RR-kisoja. Kotkalainen Nike Lunna on jatkanut KarMK:n hienoja speedway-perinteitä ja ajaa ammattilaisena useamman maan sarjoissa.
    Kerhomme alkuvuosina matkamotoristit olivat koko toiminnan selkäranka. Huippu koettiin 1982, kun KarMK järjesti Kontio-rallin Kuusamon Hossassa. Kävijöitä oli lähes 2.000 ja kaikki pelasi hienosti.
    Tänään matkapyöräilijät muodostavat kerhon suurimman jaoston lähes 200:lla jäsenellään.

Yhteystiedot

Karhulan Moottorikerho – KarMK ry
c/o Juha Koski
Vanhamäentie 25, 48300 KOTKA
050–491 3441
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Liity jäseneksi

Tule mukaan Karhulan Mootorikerhon toimintaan!

Liity jäseneksi tai ota yhteyttä meihin!

Tule mukaan

Karhulan Moottorikerho

Vuonna 1975 perustettuun Karhulan Moottorikerhoon kuuluu noin 350 jäsentä. Suomen Moottoriliittoon ja Smotoon kuuluvassa kerhossa harrastetaan monipuolisesti moottoripyöräilyä. Lajeihin kuuluvat motocross, enduro, mönkkärit, supermoto, speedway, maarata, jäärata, trial ja matkamoottoripyöräily